Lyhyesti sanottuna: ekat puolitoista viikkoa opiskelin kolmella eri kurssilla, joista kahden ekan välissä heitin talviturkin 'kotijärveen' Tuusulassa ja sitten toisen ja kolmannen välissä jätin kesäflunssan savusauna-järvi-yhdistelmällä jonnekin Porin liepeille. Viimeinen viikko kului kotia tuunatessa ystäväni Tuulikin avustuksella, hänellä kun on silmää sisustukselle ja siitä kertynyttä taitoa vaikka muille jakaa. Ohessa kuvasatoa matkan varrelta.

Eka kurssi oli luottamusmieskurssi Tuusulan Onnelassa. Tässä kuvassa Tuusulanjärvi Järvenpäähän päin katsottuna:

Ranta näyttää hiekkarannalta, mutta veden alla pohja oli aika isoa muhkuraista kiveä. Melkein pidin silmät kiinni etten olisi nähnyt tuota veden väriä. Vaikka eipä se paljon ole niistä ajoista muuttunut, kun Vanhankylänniemessä käytiin uimakoulussa joskus kakruina, ja ihan yhtä kylmääkin - tällä kertaa 17 astetta.

Onnelassa oli hauskoja nalleja vahdissa siellä täällä ulkona, ja porraspielissä pitämässä ovia auki

 

Sisällä Impivaaran luentosalin eteisessä oli tällainen hirvitystuoli - liekö siltä ajalta joskus sata vuotta sitten, jolloin Kiina oli muotia?

Kankaanpään kursseilla kuvasin kaikkien muiden töitä, mutta en omiani (mitäs niitä kuvaamaan, tuossahan ne ovat omalla pöydälläni, näkyväthän ne siinä!  - tok tok!!)  Tässä opettaja Mary Noble esittelee seuraavan tehtävän toteutusta, eka kurssin nimi oli Teeny Weeny Writing. Aloitimme 4mm:n rivinvälillä, josta mentiin vähitellen pienempään, aina yhteen millimetriin saakka. -Ai mihin niin pientä kirjoitusta tarvitaan? No, vaikka tekijän nimen esiin tuomiseen jossakin runotaulussa, jossa se kuuluu olla mukana, mutta ei ole pääasia; salaisuuksien kertomiseen, turvatekijäksi, minikirjojen kirjoittamiseen - mitä nyt kukin keksii. Oletko muuten huomannut, että seteleissä se nauhan näköinen viiva onkin kirjoitusta?

Toinen kurssi oli kirjoitusta kullan päälle. Eipä ole kuvia tähän juuri nyt laittaa, mutta voin sanoa, että takaseinä kiilteli ihanasti kullan kimallusta, kun kaikkien työt kurssin lopussa olivat esillä!

Siinä kurssien välissä oli se savusaunailta. Tästä ovesta mentiin saunaan.

(JAAHA! Kuvat eivät siirry..... siis pelkkää tekstiä sitten vaan.)

Porin kiertoajelulla viisastuin taas ja yleissivistystä tuli paikattua, kun käytiin Juseliuksen mausoleumissa (missä ei saanut kuvata sisällä). En minä vaan ollut tiennyt, että rikas isä perusti Sigrid Juseliuksen säätiön 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä muistoksi. Sigrid kuulostaa jotenkin niin vanhalta ihmiseltä...

Minä takerrun aina kaikkiin pieniin yksityiskohtiin, niinpä tässäkin porukassa olin taas viimeinen villahousu, jota muut saivat odottaa bussille, koska kuvasin jotakin (kaikkea!) silmiin sattunutta, mm. hautausmaalla näitä nättejä kukkia ja puita:

(kuvia tulee tähän väliin joskus...) EDIT: NYT

Sade keräsi puiden siitepölyn rannuiksi poluille:

Hauskin Porin kiertoajelun pysähdyspaikka oli Lintujen Asuntomessut, jotka oli järkätty puistoon, tietty sen kunniaksi ja sen varjolla, kun siellä Reposaaressa on ne vapaa-ajan asuntomessut. Asunnot oli tehty porilaisissa päiväkodeissa (luulisin?). Tässä muutamia yksittäisiä luksuslukaaleja ja yleiskuvaa:

...siis sitten kun kuvat taas siirtyvät....

juttua olisi tähän lisääkin, mutta palataan sitten kun kuvat kulkevat.

No, tässä lintujen kerrostalolähiö. (Jo näin lyhyen ajan kuluessa on ympäristöä partoiva poliisinaakka havainnut, että näin ( = liian) tiheä asuminen saa linnuissa aikaan taipumusta epäsopuun ja nujakointiin):

psykedeelistä:

aitoa luomua:

raikkaanväriset matot portailla ovat tämän talon hauska yksityiskohta:

rivitaloalue:

... ja taas selvisi yhden asian alkuperäinen lähtökohta:

Eniten näillä messuilla ja tällä asuinalueella minua viehätti se, että linnuilla näyttää olevan paljon väljemmät rakennusmääräykset kuin meillä ihmisillä, epäilen jopa, ettei mitään rakennustarkastajia ole olemassakaan!

Nyt on ilta jo niin pitkällä ja ruokintaväli venynyt luvattoman pitkäksi, että lähden kotiin ja jatkan tätä raporttia toiste, kun aika sallii.