Oon tainnut olla kiltti kun näin runsaasti muistetaan, kaksi suurta ja pulskaa kirjekuorta oli tänään postilokerossa, hyvä kun mahtuivat sinne. Toinen omenainen, toinen marimekkoinen, ja vielä päälle Postimerkkikeskuksen joulukortti ensipäiväleimoineen:

Ensin aukaisin marimekkopaketin, ja se olíkin SKYn lähetys, joka paljasti minua tämän syksyn ilahduttaneen salaisen kirjaystävän eli Mardemoomikan - vanhan tutun! Voi kuinka hauskaa! Yhtään en osannut edes epäillä, että se olit sinä! Suurkiitos muhevasta paketista, joka sisälsi:

kaksi kirjaa, ison rasiallisen karkkeja (enkeli-! :), vaan kuinkas käy linjojeni? ), puisen ihanan kynärasian ja soman ATC-kortin. Tuota Nopolaa olen aina tykännyt lukea, kuten muitakin murrejuttuja. Muistan kaukaa lapsuudesta että meillä oli kirjahyllyssä Vaasan Jaakkoo -pakinoita, joita isä aina välillä naureskellen luki ja otti sieltä lainauksia puheeseensa. Nyt kun murteet taas ovat muotia, olen hankkinut kaikki murre-Aku Ankat, samoin Heli Laaksosen runokirjat, ja Noponen tietty kuuluu joukkoon mukaan.

Tuo kynärasia on hieno, tässä siitä ja ATCstä lähikuva:

Omenainen paketti rykäisi uumenistaan oikein vuoren joululahjoja - WAUTZI!

Näettekö?
S e i t se m ä n  lahjakääröä! Ja kortti päälle! Iiiiiiiik! Hypin innoissani kuin pikkulapsi , voi voi, kuinka maltan pitää näppini erossa enkä avata ennen kuin jouluaattona? Tuhannet kiitokset, Täti Punainen, ihanasta lähetyksestä! Lämmin halaus ja kiitos, kiitos, kiitos! Näistä oikein huokuu se sama into joka minulla itselläni on lahjojen paketoimiseen, niitä on ihana tehdä ja ihana saada, aistin selvästi, että olet hykerrellyt mielessäsi näitä väsätessä, niin paljon lämpöä niistä lähtee, jokainen huolella paketoitu ja koristeltu. Jouluaattona tulen ajattelemaan sinua lämmöllä ja kiitollisuudella. Minä niiiin tykkään avata paketteja! :D