Kaikille rakkaille ystävilleni täällä blogimaailmassa haluan esittää tervehdyksenäni seuraavan ritirimpsun, jonka jo lapsena opettelin yhdestä muistokirjasta, kun se mielestäni oli niin hieno:
Sun ystäväsi armaasi
mä aina olla tahtoisin
en koskaan olla tahtoisi
sulle uskoton ja petturi.
Se oisi suurin iloni,
jos elää saisit iäti
jos kuolo sinut korjaisi
niin murhe murtais mieleni.
Jos ystävä et olekaan, niin lue joka toinen rivi vaan!
Kommentit